Ihana ensimmäinen hiihtolomapäivä!

Tänään tuli kummipoika kylään. Kunnon kummitädin tavoin pilasin pojan ruokahalun herkuilla, kastelin sen vaatteet vesiesteillä varustetun Hot wheels autoradan avulla, tylsytin sitä liskojen hoitamisella ja lopuksi vein myöhässä päiväkotiin. No, pelattiin me aika paljon lautapelejäkin ja söi poika yhden omenankin. :) 

Tänään oli hyvä valo, joten liskovauveleita sai jotenkuten taas kuvailtua. Tässä kuvassa näkyvät kaikki liskovauvat. Alaoikealla yksi ja ylempänä kaksi. 

Vam Damme on jo näin suuri! Sille on kasvanut takajalkoihinkin selvästi erottuvat varpaat. :) 

Jackie Chanillakin on jo takajalat. 

Steven Seagal on vielä raajaton altaan pohjalla köllöttelijä. Mutta sekin on silti syönyt yhden madon! :) 

Ostin tänään kummipojan kanssa tulppaanikimpun nro. 2 tälle keväälle. Kuvista en vaan saanut sitten millään mieleisiä. Mutta tulppaanit tekevät kevään yhtä varmasti kuin auringonpaiste ja lumen alta pilkottava jalkakäytävä. :) 

Lasikukonkin kaivoin jo kaapista kevään kunniaksi esiin, vaikka pääsiäiseen on vielä matkaa. Meidän kukon vatsassa on kuitenkin aina koko kevään purkkaa. Ja aurinko paistoi niin kauniisti sen läpi tänään. :) 

Lämmin mieli

Vautsi vau. Sain tällaisen. Jotenkin sitä onnistun unohtamaan, 

että tätä blogia lukee joskus joku muukin kuin minä. :) 

Tunnustuksen myötä pitää huomioida seuraavat asiat:

* kiittää (ja linkittää!) tunnuksen antajaa

* kertoa 7 asiaa itsestään

*laittaa tunnustus 15 blogiin 

Minä kiitänkin siis kauniisti Kirsiä. Pakko oli kurkistaa, keitä muita Kirsi oli maininnalla muistanut ja koska tämä tuntuikin hauskalta tavalta tutustua uusiin blogeihin, niin päätin jatkaa. Vaikka tunnustan heti, että en usko saavani kasaan 15:sta blogia. Enkä tiedä löytävätköhän kaikki edes tätä tunnustusta täältä milloinkaan. 

1. Suhteeni kettuterrierirotuisiin koiriin on lähtenyt siitä, että mummini kettuterrieri Hessu puraisi minua polveen, koska tunkeuduin sen kaivamaan kuoppaan. Se oli rakkautta ensi puraisulla. 

2. Inhosin kouluikäisenä käsitöitä. Erityisesti virkkaamista. Varsinkin pienellä virkkuukoukulla tehtävien töiden tekemistä. Olisipa kiva kertoa käsityön opettajilleni, että nykyään väsäilen amigurumeja.  Ilmeet saattaisivat olla näkemisen arvoisia. :) 

3. Halusin lapsena leikkiä lähes aina eläinaiheisia leikkejä ja vaadin ystäviäni kutsumaan minua usein omituisilla lempinimillä, kuten Purri ja Felix. 

4. Rakastan kynsien lakkaamista ja mielestäni hoidetut kynnet ovat tärkeä osa huoliteltua olemusta. Ja silti omat kynteni ovat lähes aina hoitamatta.

5. Minulla on ikävä merta. 

6. Unelmani on asua joskus pienessä punaisessa mökissä saaristossa. 

7. Haluaisin nähdä valaan. 

Nyt onkin sitten vuorossa se iloinen asia, että saan jakaa tämän tunnustuksen myös muille. Minulta tämä lähtee seuraavilla: 

MLA , Jaanika , Asarum, Oma-asia , Vilma, Maiju, Vita, pikkuihminen ja Taika 

On tosiaan hyvin paljon mahdollista, etteivät tunnustuksen saajat sitä koskaan täältä itse huomaa, mutta joka tapauksessa joku muu ehkä löytää mielenkiintoisen blogin. :) 

Liskojen uusi koti

Iloisen perhetapahtuman johdosta meillä on nyt erillisessä liskovauvalassa kolme toukkaa. Van Dammella on kaksi kaveria, joista toisen selviytymistä kyllä jännitän, sillä sen siirtyminen vauvalaan oli aika raju tapahtuma. Mutta toivon kovasti, että kaikki kolme toukkaa kasvaisivat isoiksi liskoiksi. 

Liskojen lisääntymisen ja oman pehmoilun seurauksena isomman liskokodin hankkiminen tuli ajankohtaiseksi. Ilmeisesti kohtalokin jo tuntee minut ja ryhtyi järjestämään asiaa jo etukäteen, sillä työkaverin kautta liskoille löytyi uusi koti oikeastaan jo aikaisemmin kuin aloin sitä edes etsiä. :D 

Isompaan altaaseen ostin uutta ja vähän pienempää soraa. Sekoitin sen sekaan vanhaa soraa ja kukkakaupan koristekiviä. Keskelle akvaa rakensin kolmesta mangrovesta ja kivistä isohkon kannontapaisen. Kannon yläosa on vedenpinnan yläpuolella ja siihen liskot pääsevät halutessaan kiipeilemään. Eilen illalla totesin, että suodatin tarvitsee vielä tuunausta ja akva lisää kasveja. 

Tänä aamuna käytiin sitten hakemassa lisää kasveja ja putkea suodattimen tuunaukseen. Otin vanhasta akvasta vielä vanhan juurakon, jonka pistin suodattimen eteen vaimentamaan virtausta vielä enemmän. 

Tänään sitten oli liskojen muuttopäivä. Nopea muutto mahdollistui osin sillä, että hyödynsin vanhan akvan soria ja vettä muutto-operaatiossa. Kovin innokkaita kroolailijoita akvasta nyt löytyykin. Tiedä sitten tuoko lisätila lisäintoa temmeltää, vai tykkäävätkö liskotkin vaihtelusta? Olin nimittäin odottanut, että tyypit etsivät hyvät jemmapaikat, mistä mulkoilevat epäluuloisina pari ensimmäistä päivää. 

Jetillä on edelleen lisääntymisajan värit hännässä. Pitäisiköhän perehtyä miten pitkään ne lisääntyvät...En nimittäin meinannut enää päivittää allasta tuon isompaan.

Van Damme ei ollut kovin kuvauksellisella tuulella, mutta kasvanut se on. Ja vetää nykyään aikuisten tapaan matoa kitusiinsa. :) 

Vielä olisi jäljellä vanhan akvaarion tyhjentäminen. Saas nähdä löytyykö sieltä vielä lisää toukkia... 

Van Dammea

Ilmoittauduin joku aika sitten valokuvauskurssille. 

Ajattelin, että ei siitä ainakaan haittaa ole ja niinhän siinä on käynyt, että vaikka moni asia on ollut tuttuakin, niin uuttakin olen oppinut. Yksi kurssilta Van Dammen kuvauksessa hyödylliseksi osoittautunut juttu oli elävän kuvan käyttäminen kuvauksessa. Hassua, että en ole oikeasti blondina tullut edes ajatelleeksi, että sitä voisi hyödyntää jotenkin. Etsimen läpi tiiraileminen on ollut jotenkin niin luonteva tapa kuvata. No nyt sain elävän kuvan avulla tarkennettua kuvan siihen pieneen pääkohteeseen, mihin halusinkin, eli Van Dammeen. Iskin Dammen keittiön pöydälle, jossa luonnonvalo oli paras. Kameran laitoin jalustalle.  

Van Dammelle sopivaa "studiota" täytyy vielä tosin miettiä, sillä keittiön pöydän pinta tekee kuvasta rajattaessa tosi punaisen näköisen. :/ 

Tässä näkyvät taas nuo ulkoiset kidukset aika kivasti.