Kotimatka

Neljä vuodenaikaa. 

Mikä ihana rikkaus! 

Kävelin tänään töistä kotiin ja nautin kauniista maisemasta, raikkaasta ilmasta ja siitä, että samaan aikaan kun aurinko vilkutti taivaanrannassa, kuu tervehti toisella puolella. 

Kamera sattui tänään mukaan töihin ja kotimatkalla oli pakko kaivaa se kassista esiin. Kyykin tien laidassa kameran kanssa, kun ohikulkija ihmetteli, että mitä kuvaan. Vastasin, että mäntyä. Mies katsahti mäntyyn, minuun, mäntyyn ja sanoi, ettei ole tajunnut, että se on kuvauksellinen. Herran ilme kertoi kyllä jotain sen suuntaista, että hiukan kahjona se minua piti. :) 

Mutta minusta se on kaunis. 

Samoin kun talvisen hunnun saaneet koivut. 

Melkein kotona...

Vielä kahjompana se herra olisi minua varmasti pitänyt, jos olisi nähnyt minut loppumatkasta ottamassa tätä kuvaa. ;) 

Tapani riehuu

Viime yönä käytin koirat yhden aikaan yöpissalla ja silloin satoi kaatamalla vettä ja tuuli hurjasti. Ennen nukahtamista kuuntelin tuulen vonkumista ja ajattelin, että onpa myräkkä, mutta en silti osannut varautua ihan siihen, mitä Tapanin aamu toi tullessaan. Ihan ensimmäinen pysähdys tuli jo keittiön ikkunasta, kun naapuritalon katon päällä retkotti kuusi. Sähköjohto estää sitä rysähtämästä talon päälle. 

Pakkohan sitä sitten oli lähteä tutkimaan tarkemmin...

Siinä se röhnöttää toisesta suunnasta. 

Ja sillä on kaverikin. 

Sen verran parivaljakko painaa, että talon vieressäkin kulkevan kadun katuvalot ovat hätää kärsimässä. Kuvassa toisena oleva valo kenottaa kohti kuusia, etualan tolppa on vertailun vuoksi kuvassa mukana. 

Jos joltakulta on tramppis hukassa, niin läheiseltä pellolta löytyy yksi... 

Tämä kaveri oli sitten mennyt katkipoikki. 

Ja röhnötti tien päällä pienen koivun ja johtojen varassa. 

Pidä pintasi Koivu!

Ja tässäkin piuhoilla lepääjä. 

Ja tuuuulee. Edelleen. Koko ajan. 

Jouluista oli muutenkin. 

Kuten kuvista näkyy. 

Kaikkiaan parin sadan metrin säteeltä löytyi kahdeksan nurin mennyttä puuta, joista neljä makasi johdoilla ja  yksi oli kaatunut pakettiauton päälle. 

Torronsuolla

Käytiin tänään pikkumiesten kanssa katsastamassa Torronsuota. Ei olla aeimmin siellä käyty, vaikka ihan lähettyvillä onkin. Oikein mukava ulkoiluhetki siellä vietettiin. :)

Näköaloja luontotornin huipulta:


Suota niin pitkälle kuin silmä kantaa.


Silmäkkeitä:


Yritettiin tiirata lintujakin, mutta niitä ei näkynyt.






Pitkospuille lähdössä.


Silmäkkeessä lillunut puu kiinnitti huomion.


Suomaisemia pitkospuilta:






Silmäkkeiden pinnassa oli ohut jääkerros.


Joka tietysti kiskoi poikia puoleensa kuin lamppu yöperhosia...



Mehutauko


Vallu odottelee


Kaksi pienempää ei.

Yksityiskohtia

Sairaslomalla tai ei, koirien kanssa käydään pissalenkeillä. Raitis ilma tuntui kovin mukavalta, vaikka fyysinen kunto saikin kylmän hien vielä otsalle pienestäkin rasituksesta. Päädyin siis nauttimaan raittiista ilmasta omaan pihaan kameran kanssa. Yritin tähtäillä yksityiskohtia.

Pupu kävi kylässä

Onkalo

Katajan marjat

Naapurin pysti oli saanut uuden puvun.

Lyhde

Kivikko.

Lepän käpy

Männyn käpy


Mököttävä lapsi. ;)