Takkahuoneen uusi elämä

Mahtaakohan kukaan enää edes muistaa tarinaa avotakasta, joka muutti ulkotiloihin melkein vuosi sitten? Vihdoinkin nimittäin kyseinen huone alkaa olla valmis. Ja onpa jo korkea aikakin. Huone seisoi talven yli lähinnä romuvarastona ja tänä kesänä minä sitten lopulta aloin sitä maalaamaan. Vieläkin on tietysti jotain hienosäätöä tehtävänä, mutta huoneessa kuitenkin asutaan jo. Ainakin sotkusta päätellen...

Huoneesta tuli12-vuotiaan pojan uusi kolo. Ja siellä tykätään kovasti Star warssista ja AC/DC:stä. 

Aiemminhan huone oli lattiasta kattoon puupaneelin peittämä. Yli 20 vuotta vanha puu oli kellertävää. Kun sitten pojan kanssa huonetta suunnittelimme ja huomasimme, että sinne halutaan paljon mustaa ja turkoosia/sinistä, niin puupinnat päätettiin maalata valkoiseksi. Katto on valkoinen ja maalattu paneelikattomaalilla. Seinätkin ovat valkoiset, mutta siniseen vivahtavaa Lokki-sävyä. 

Ikkuna olisi vielä tarkoitus vaihtaa, koska tuuletusluukku vetää niin, että tilkitsemisyrityksistä huolimatta sukat meinaavat pyöriä jaloissa. Vielähän tässä ehtii ennen syksyn tuulia... 

Koska 12-vee tykkää rokista, niin mattokin sitten musiikkimaun mukaan. Herra on ihan itse valinnut maton. :) 

Nörttinurkkaus

Kunniapaikalle pääsi kummisedältä saatu kello. 

Star Wars-aarteitakin löytyy vähän siellä sun täällä...

Toisilla killuu seinällä täytettyjä eläinten päitä... ;) 

Tämä saatiin tänään kruunaamaan vesiputkikoteloa. Kerrankin blondillakin välähtää. Tämä teksti vaan sopii tuohon huoneeseen ja sen asukkaalle kuin nenä päähän. ;) 

 Kuka muistaa mistä kohtauksesta tuo lainaus on..? :D 

Day 23, Moon

Tänään, vuonna 2012 ihmettelen kuvahaasteen aihetta moon. Vuonna 2002, aika tarkkaan 10 vuotta sitten, ihmettelin Batmania vatsassa, 2-vuotiasta vauhdikasta esikoista ja opinnäytetyötä. Silloin sain tämän kuun ystävältäni S.U:lta. Siitä lähtien se on killunut lastenhuoneessa. Ystävät ovat ihania. :) 

Before/After

Menipä taas myöhäiselle haasteilu, mutta sellaista tämä välillä on. Töistä kotiin, koirien ulkoilutus, 

samantien uudestaan tien päälle lasten kanssa, kauppaan, kotiin, ruokaa, pyykkiä, iltapuuhat jne. 

Mutta siis, olohuoneessa on tuollainen kohta. Siinä roikkuu johto hyllyn vieressä. 

En ole juurikaan ajatellut asiaa, sillä se nyt vaan on siinä, eikä sille mitään voi.  

Tänään kävelin kaupassa ostoskärryni kanssa ja tuo traakkipuu kökötti 

yksin kaupan hyllyllä kaikkien pääsiäiskukkien keskellä. 

Viherkasvit ovat yksi heikkouteni ja samantien näin mielessäni 

traakkipuun tuossa nurkassa.

Ja Paavokin tykkäsi. :) 

Monta päivää kuvahaastetta

Kuvahaasteilu jäi sitten muutamaksi päiväksi väliin, kun oli niin paljon kaikkea muuta tekemistä. Kävin mm. D-A-D:n keikalla ja sukuloimassa tässä välissä. Nyt otetaan sitten monen päivän edestä vahinkoa takaisin. :) 

 Day 15, car. 

Ensimmäistä kertaa käytän vanhaa kuvaa, mutta minä sitten vaan tykkään tästä kuvasta. Sitäpaitsi oma auto on ihan liian likainen kuvattavaksi ja poikien pikkuautot ovat sen näköisiä, kuin olisivat olleet jokamiesluokan rallikilpailuissa. 

Day 16, sunglasses

Aurinkolasit ja minä olemme erottamaton parivaljakko. Saan helposti migreenin varsinkin kevätauringosta ja niinpä minulla on sitten jatkuvasti aurinkolasit joko nenällä tai pään päällä, jotta löytyvät silloin kun niitä tarvitaan. Eilen oli kuitenkin niin pilvinen päivä, että lasit saivat odotella keittiön tasolla. Tänään niistä sitten taas heijastuikin aurinkoinen päivä, vaikka toistaiseksi vain ikkunan läpi. 

Day 17, green

Kesäkurpitsa.

Viime kesänä käänsin itselleni autotallin takana olevasta ryteiköstä pikkuruisen kasvimaan. Tänä keväänä olen innoissani ostellut siemeniä ja ensimmäiset on laitettu esikasvatukseen. Pikkumies oli niin innokkaana apulaisena istutusoperaatiossa, että otettiin sitten kesäkurpitsankin kanssa parin viikon varaslähtö esikasvatuksen suhteen. Saas nähdä miten kurpitsaisten käy...

Day 18

A corner of your home

Corner, jossa vietän ehkä enemmän aikaa kun haluaisin... ;) 

Clouds ja antisisustaja

Miten siinä aina käy niin, että kun kerrankin toivot pilviä taivaalle, niin niitä ei siinä hetkessä ole siellä yhtäkään? Päivän kuvahaasteen aiheena siis Clouds. 

Pilvet.

Kiertelin kamera kädessä jokaisen ikkunan luona tähyillen taivaalle, mutta kun ei niin ei. 

Siinä sitä sitten raapii päätään ja miettii, että mistä sen pilven nyt sitten repäisee? Tallustelee ja yrittää työpäivästä väsähtäneenä ajatella luovasti vain huomatakseen, että pollaparka kumisee tyhjyyttään. Lopulta katse kiinnittyy pilviin. Tuosta mä ne otan, enkä sitten enää ajattele yhtään sen enempää, että mistä olisi ehkä hauskempiakin löytynyt. Muropakettipilviä, olkaapa hyvä. 

Olen viime aikoina taas tuijotellut erilaisia sisustusblogeja. (Kevät nähkääs...) Aihe aiheuttaa aina ajoittain harmaita hiuksia, koska sisustamiseen minulla ei juurikaan ole silmää. Tai no yleensä käytännöllisyys ja edullisuus vie sisustusvalinnoissa voiton siitä mikä olisi ihanaa. Miten sitä silmä aina osuukin niihin ihan törkeän kalliisiin ihanuuksiin? Vähän samaa tapahtuu vaatekaupoilla: "Oi, miten ihana vaate! Jaahans, kolminumeroinen hinta, jatkankin matkaa..."

Olen nyt kuitenkin muutaman jonkin sortin räpellyssisustuskirjan ostanut. Olisi niin minun juttuni tuunailla kaikkea kivaa asunto pullolleen. Tässä uudessa kirjassa oli monta hauskaa ideaa. Ideoi ja toteuta kotoisa maalaistyyli by Anna Örnberg. (en kyllä maksanut siitä noin paljon kuin adlibris karhuaa...) 

Ongelmaksi nousee sitten tässä kohtaa aina se, että kun ei ole mitään yksiselitteistä selkeää sisustustyyliä. Olisikin puhtaasti maalaisromanttinen. Tai moderni. Tai minimalisti. Tai jotain. Minä en vaan ole tässä elämässä osannut valita minkään asian kohdalla yhtä ja ainoaa polkua mitä tallustaa, vaan pompin vähän joka niityllä, metsässä ja merenrannalla. 

Viimeisin sisustukseen liittyvä ostos esittelyssä kuitenkin nyt sitten tässä. Ihan puhtaasti Henkkamaukan tuotantoa. Mutta hei, pupu ja koira! Mulle heti! 

Koti on ihanan kamala eri tyylien sekametelisoppa. Sillä ei pääsisi yhdenkään sisustuslehden palstoille ehtoisana emäntänä poseeraamaan. Mutta onpahan ainakin oman näköinen sekametelisoppa. Somasti höystettynä koirankarvoilla ja pupunpapanoilla. :) 

Red

No sitähän näkyi tänään. Punaista meinaan. 

Olen nukkunut viimeiset neljä yötä huonosti täysikuun takia ja viettänyt koko päivän kokoustamassa. Kun sitten lähdin kotimatkalle, niin kuinka ollakaan, joka ikinen liikennevalo pamahti punaiseksi siinä kohtaa kun minä tulin auton kanssa kohdalle. 

Isolla tiellä roikkui punainen pakettiauto ihan takapuskurissa. Ärhentelin sille, mutta se roikkui siinä silti. 

Suunnittelin kuvaavani uudet hienot punaiset korkokenkäni, jotka eivät mahdu murtuneen varpaan takia ehkä ikinä jalkaan. Mielessä heilahti haikea sininen. 

Eteeni kiilasi auto.Punainen auto. Kraah! 

 Ja kaiken kruunasi punainen auto, jonka perässä köröttelin 20  km/h taajama-alueella kiljuen, että se kaasupoljin on se oikealla puolella oleva lämiskä. 

Tulin kotiin, enkä yllättäen enää nähnytkään punaista. Aika usein sitä näkyy siinä kohtaa, kun kompuroin hirmuisen reppu/kenkä/takkikasan yli katsomaan millainen kaaos keittiöön on jäänyt välipalan jäljiltä. 

Katse pysähtyi kaapin päällä pölyttyvään peikonpähkinään ja siihen unohtuneisiin pikkuisiin punaisiin joulupalloihin. Punainen sai välittömästi paljon rauhallisemman merkityksen. Killukoot pallot siellä vaikka koko vuoden. 

Ohra, herneitä ja bedsidestory

Kuvahaasteen aiheena on tänään bedside. Enpä jaksanut taaskaan heittäytyi taiteelliseksi. Murehdin lähinnä sitä, että meikäläisen sängyn vierus ei ole mistään House & Gardenista repäisty, vaan emännän lähellä uinuvat  pienet rakkaat: koirat, liskot ja sammakkopehmolelut. 

Mun ongelmani koko haasteessa on vähän se, että otan haasteaiheesta monta kuvaa, enkä sitten osaa päättää minkä julkaisisin. Päätin nyt sitten viitata kintaalla photoadaylle ja lykätä photoS päivän aiheesta. :P

Koirahäkin yläkerrassa nimittäin on rauhallista unta turvaamassa amigurumiarmeija, joka oli i h a n pakko kuvata tässä yhteydessä. Ihan vaan senkin takia, että tuskinpa tulee toista mahdollisuutta niitä kuvailla. :)

Kuvahaasteen lisäksi suuntasin tänään kameran putken kolme päivää sitten istutettuun ohraan ja herneisiin. Ystäväni S.U ehdotti, että kyseessä on Ameriikan lajike, kun näin nopeasti ovat noin kasvaneet. Työkaveri epäili minun käyttäneen kasvuhormoneja. :D Vaan ei, ihan nämä on pussista lyöty multaan ja kasteltu. Kohta on Paavo-pupulla popsittavaa. :)

Eikä kauaa mene siinäkään, että saa herneenversoja leivän päälle. :) Ellei noista sitten kehkeydy pavunvartta alá Jaakko...

Olipa kerran takka...

 ..avotakka.

Eräänä kauniina päivänä takka kohtasi laatuaikaa viettävän pariskunnan, jolla oli kummallinen kiilto silmissään ja pelottavan näköisiä vekottimia mukanaan. 

Takkaparka pelästyi, että mihin tässä joudutaan!

Onneksi tilanne ei ollutkaan niin paha, kuin takka ensin luuli. Takka nuuskii nyt raitista ulkoilmaa ja miettii, että jos sitä alkaisi isona vaikka pihagrilliksi tai kenties kukkapenkin reunustaksi? 

Takkaa jäivät kaipaamaan piippu...

...seinä...

...ja lattia. 

Mutta älkää surko, saatte kyllä joskus vielä uuden kaverin. 

Jatkuu jossain blokkauksessa joskus. :) 

Leikkimökin purkajaiset

Takapihalla on ikivanha leikkimökki, jonka katto oli läpeensä laho. Tuuli repi viime syksynä aikansa eläneestä katosta huovat pois ja piti päättää, että uusitaanko katto vai puretaanko koko höskä. Piha ei ole järin suuri ja poikatrio ei oikein tuosta leikkimökistä ole välittänyt. Kun sen pääasiallinen tehtävä on sitten ollut säilöä leluja kaatopaikkamaisessa muodossa, niin päätettiin purkaa koko roska. Tilalle voisi laittaa koripallotelineen tai grillauspaikan tai jotain muuta kivaa. :)

Mutta tässä pari kuvaa purkajaisista. Jotka tosin jatkuvat vielä varmaan parikin päivää. Vaikka sorkkarauta alkaakin jo aika hyvin kädessä toimia, niin miljoona muutakin rautaa aina täällä kotona tulessa. Kuten nyt ruuanlaittoa, pyykkejä jne.


Lahon katon alla majaili jos jonkinnäköistä otusta...


Purkukamaa


Uusi uskollinen ystäväni. :)

Keijuja

Juu'u, yökeijut lisääntyivät jälleen kahdella. *punastus*

Nyt ei ole vähään aikaan tulossa lisäystä piskuiseen kokoelmaani. (Kai...)

Yökeijut

Joku muistanee nämä yökeijuni. Sain tänään kaksi lisää ja pakko oli sitten kuvata kaikkia neljää.

Uusista keijuista ensimmäiseksi pikkutyttö:
Pegasos ja keiju:


Vanhat keijut. Ensimmäiseksi hankittu kuun sirpin päällä istuva keiju:

Ja vedenkantaja:

Yksityiskohtia kotikolosta

Tylsä sunnuntai. Sitten kun on käyty uimakuolussa, lenkillä, syöty ja siivottu, niin mitäs sitten tekis? No vois vaikka räpsiä kuvia kotinsa pienistä yksityiskohdista. Niistä, jotka jostain syystä ovat merkityksellisiä itselle juuri nyt. Ikävä kyllä on niin valoisaa, että kevätpölykin melkein näkyy kuvissa. ;D

Olkkarin jättisammakko. Kooltaan siis iso. :)

Yökeijuni. Ainakin pari noista on vielä pakko hankkia. Vaikka kivahan se olisi kerätä kaikki.

Takkahuoneen hirvi.

Keittiön kranssi

Siili ja sen tekijä.

Lempikelloni. :)

Kaipaus...

Oskari toivoi synttärilahjaksi kukkaa, cashewpähkinöitä ja autorobottia. Sai tällaisen kukan ja nyt se kukkii. :)

Sisustusta

Eteinen. Meidän huushollin ongelma-alue. Kun pienessä eteisessä heiluu viisi ihmistä ja sekalainen seurakunta eläimiä, niin tuntuu olevan täysi mahdottomuus pitää sitä minkään sortin järjestyksessä. Mutta taas yritin ainakin, kun löysin sikamaisen halvalla viisilaatikkoisen pienen lipaston eteiseen:

Vastapäisellä seinällä on liukuovipeilikaappi, jonka takana on osa vaatteista. Pikkueteiseen tai peilikaapin taakse laitetaan myös kengät, pikkueteisessä myös sadevaatteet yms. likaisemmat vehkeet. Jos tää nyt toimisi...

Ne joilla on isot eteishallit tai muuten fiksut eteisratkaisut, nauttikaa!