Olen jo muutaman vuoden suunnitellut autotallin toisella puolella olevan ryteikön tilalle pientä kasvimaata. Ei mitään suureellista, mutta sellaista, että sieltä nyt saisi muutaman mansikan ja ehkä vähän herneitä pojille ja salaattia Paavolle. Projekti ei ehtinyt keväällä käynnistyä opintojen takia ja meinasin jättää koko homman taas ensi vuodeksi. Mutta sitten tuli vastaan hetki, jolloin kaipasin multaterapiaa. Muutamassa päivässä ryteikkö on alkanut muistuttaa edes vähän enemmän kasvimaata. Paljon tuo vielä työtä vaatii, varsinkin kun kaikki tapahtuu puhtaasti kaurapuuromoottorilla.
Tästä siis lähdettiin:
Ja tältä näyttää nyt. Vasemmalla on pari tomaatintaimea ja luumupuu, oikealla puolivilli muutaman mansikan rypäs.
Tomaatintaimien eteen istutettiin poikien kanssa herneitä. Hiukan vaan myöhässä, saa nähdä saadaanko minkään sortin satoa.
Ihan etuoikealla iiiso kasa rikkaruohoa ja niiden juuria. Vajaan metrin päähän on suunnitteilla pensasmustikasta pieni "aita", jonka välistä tuo liuskekivipolku tulisi ulos.
Rikkaruohojen seasta löytyi metsämansikkaa. Yritän säästää niitä ja kunhan ovat marjat tehneet, niin yritän siirtää ne johonkin.
Suklaakirsikka oli talven ruukussa autotallissa ja on nyt sitten kituuttanut liian pienessä purkissa tähän asti. Nyt sekin pääsi maahan, toivottavasti se saa siitä uutta virtaa.
Mansikan raakileita.
Vielä pari kuvaa villiintyneestä kukkapenkistä, jota yritän vähän saada myös ruotuun tässä samalla. Vähän on kyllä sellainen olo, että sitä mukaa kun saa jotain nurkkaa pihasta kuosiin, niin toinen nurkka rehahtaa sillä välin. :/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti