Kävimme seitsemän ihmisen voimin tutustumassa varhaiskasvatukseen Tanskan Struerissa. Jännittävää oli huomata miten samanlaista ja toisaalta erilaista päivähoito Tanskassa oli verrattuna kaupunkimme päiväkoteihin. Näkyvimmät erot taisivat olla ulkoilualueissa, jotka olivat ihanan isoja ja luonnollisia.
Ergonomian huomioiminen työntekijän näkökulmasta aiheutti ihastusta samoin kuin aikuisen todella vahva itsearviointi joka asiassa. Jotenkin hoito tuntui myös rennommalta. Ulkoiltaessa lapset eivät olleet jatkuvasti aikuisen valvovan katseen alla ja muutenkin lapset olivat hyvin omatoimisia. Tanskalaisessa päiväkodissa lapsi olisi hyvin voinut kiivetä leikkimökin katolle ilman, että kukaan huomaa tai ilman että kukaan siitä olisi nostanut meteliä.
Toki meilläkin pyritään omatoimisuuteen, varsinkin eskarissa, jossa itse työskentelen. Kun päiväkodissamme kävi aikoinaan kreikkalaisia tutustujia, niin heidän mielestään suomalaiset lapset olivatkin todella omatoimisia. Silti tanskalaiset lapset tuntuivat suomalaisiin silmiin vielä omatoimisemmilta. Matka oli todella antoisa ja omaan työkalupakkiin jäi monta hyödyllistä asiaa. Puhumattakaan siitä millainen aivotyöskentely päässä rullaa tälläkin hetkellä. Saas nähdä mitä siitä tulee kun palat kolahtavat paikoilleen. :)
Visuaalisena ihmisenä teen muistiinpanojani lähes aina osittain kuvamuodossa. Jos kameraa ei ole käytettävissä, niin raapustelen muistilehtiön reunaan muistia tukevia kuvia. Eräällä luennolla esimerkiksi aikoinaan puhuttiin oman työevoluution merkityksestä. Minusta tuntui täysin johdonmukaiselta raapustaa lehtiön reunaan nimeäni kantavan simpanssin kuva. Mindmap-tyyppisistä kuvilla höystetyistä muistiinpanoistani ei varmasti koskaan kukaan muu hyödy mitään. Egyptiläisiä hieroglyfejä tunteva saattaisi ehkä jotain saada irti.
Onneksi tällä kertaa matkassani oli kuitenkin kamera dokumentointivälineenä. Olisi ollut hieman hankalaa piirtää ylös kaikkea merkityksellistä. Jouduinpa kamerani kera juttusille yhden tytön kanssa, joka halusi, että lähetän ottamani kuvan hänelle. Kysymyksen jälkeen paikalle rynnisti muitakin lapsia, jotka halusivat suomalaisen tädin ottaman kuvan itsestään. Kassissa odottaa sähköpostiosoite kuvien lähettämistä varten. Pääasiassa räpsin kuvia paikallisista päiväkodeista. Näitä kuvia en laita blogiin, vaan säästelen työkavereille esiteltäväksi.
Tässä silti vähän kuvaterveisiä Tanskasta. :)
Kastrupin lentokenttä Köpiksessä.
Jatkokone Köpiksestä Aarumiin.
Struerissa. Ja TOTTAKAI koiraihminen tallentaa paikallisen koiraparkkipaikan. :D
Kukkia yhden päiväkodin pihalta aidan takaa.
Katumaisemia
Ja toki sitä oli pikaräpsyllä ikuistettava myös paikallinen pub, vaikka sisälle asti en päässytkään tällä reissulla.
Kaupungintalon ovella
Kaupungintalon aulassa on laivan pienoismalli. Pienoismallin isompi versio on aito koululaiva, jolle koulukyllästyneitä lapsia otetaan käymään koulua. Jos tällainen mahdollisuus olisi ollut Pohjan kunnassa aikoinaan, niin olisin kyllästynyt todella nopeasti ihan vain päästäkseni laivakouluun! :D
Koruja kadulla
Struerin kävelykatua illan hämärässä.
Kotimatka Köpiksestä alkaa. Yritin kovasti kuvata kaupungin valoja koneesta epäonnistuen täydellisesti.
Kotona ja tietysti on esiteltävä ihkut tuliaiset! Työkaverin kanssa pidimme yllä tunnuslausetta "mitään ei sitten osteta" hyvin tehokkaasti. Kummankin laukku täyttyi sellaista tahtia, että ne muut, jotka olivat ihan suunnitelleet ostoksia, jäivät kauas tuliaisostosten kärkisijoista. :D
Nämä ostin itselleni. Oli IHAN PAKKO saada. Olen etsinyt niin kauan kumisaappaita, jotka olisivat a)iloisen väriset b)jollain tavalla hauskat ja c)mahtuvat tolppapohkeiseen jalkaan. Ja avot, tässä he ovat!
Ihana joulukalenteri Struerin museosta. Salaa hiukan toivon, että tämä ei jaksaisi poikia kiinnostaa ja saisin avata luukut ihan itse... :)
Kysyin tanskalaisilta, että mikä on tanskalaisten lasten suosikkipeli tai -leikki. Ja vastaus tuotiin kotiin. Peliä kuuleman mukaan saa Suomestakin, mutta en ole koskaan kiinnittänyt siihen huomiota suomalaisissa hyllyissä. Ja tietysti on ihan eri asia tuoda tanskalaisten lasten suosikkipeli Tanskasta, kuin ostaa se Suomesta. :D
Pojille toin myös tököttiä, josta saa puhallettua saippuakuplan ja ilmapallon välimaastoon kuuluvia palloja.
Kaiken kruunasi tänä aamuna tanskalainen aamupala, joka oli poikien mielestä maailman paras aamiainen. :D Sain kullanarvoisia vinkkejä tulkkinamme toimineelta suomalaissyntyiseltä Jannalta. :) Teimme siis aamulla neljää eri sorttia olevia paahtoleipiä, joita ensin maisteltiin pieninä paloina ja sitten kun tiesi mistä piti sai tehdä itselleen samanlaisen isona. Yhden leivän päälle laitettiin voita ja fariinisokeria, toisen tanskalaista sileää mansikkahilloa. Kolmas sai päälleen pikkelssin tyyppistä Remouladea ja neljäs leivän päälle laitettavaa suklaata. Oikeita näppäimiä ei omasta näppäimistöstä löydy, mutta pålaegschokolade lienee aika lähellä.
Näiden lisäksi kassiin kulkeutui ainakin puupilli, avaimenperä, kanin muotoinen nimilaatta matkalaukkuun ja korvaläpät... Mutta MITÄÄN EI OSTETA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti